Kuukausi: lokakuu 2016

Yksi hallituksen kärkihankkeista on biotalous ja puhtaat ratkaisut. Hankkeen tavoitteita ovat kotimaisen uusiutuvan energian, puun käytön ja energiaomavaraisuuden lisääminen. Silti kotimaan metsäenergiamarkkinat ovat ahdingossa. Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa vähenee ja työpaikkoja katoaa Suomesta jatkuvasti, vastoin hallitusohjelman päämääriä.

Metsäenergian yritykset eivät saa kotimaasta käytännössä lainkaan tilauksia eikä investointeja siten tehdä. Yhdeksän alan yritystä noin 30:sta on jo lopettanut, ja yrityssaneerauksia on useampia. Ne yritykset, jotka pystyvät, lähtevät ulkomaille. Miten hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva teollisuudenala voi olla katoamassa?

Syyt metsäenergian ahdinkoon ovat moninaiset. Ensinnäkin puun sähköntuotannontuki koskee myös rajan takaa tuotavaa venäläistä haketta. Tämä on ongelmallista, koska pitkän kuljetusmatkan takia venäläisen puuhakkeen hiilijalanjälki muodostuu huomattavasti kotimaista haketta suuremmaksi. Olisiko Suomelle parempi tukea hakkeentuotantoa mieluummin kotimaista puusta? Toiseksi päästöoikeuksien hinnat ovat romahtaneet ja turpeen käyttö on lisääntynyt, mikä vähentää puuperäisen uusiutuvan energian käyttöä.

Venäläisen hakkeen käytön rajoittaminen olisi askel kohti omavaraisempaa ja ympäristöystävällisempää kotimaista energiantuotantoa. Puun sähköntuotannontuen kohdentamisella kotimaiselle energialle olisi ympäristöetujen lisäksi myös työllistävä, verotuloja nostava ja kauppatasetta parantava vaikutus. Kotimaista biomassaa riittää niin sellu kuin energiatuotannon tarpeisiin.

Puuperäisten biomassojen prosessointilaitoksia valmistava Saalasti on etuoikeutetussa asemassa, koska yrityksen liikevaihdosta noin 80 % muodostuu viennistä. Useimmille suomalaisille metsäenergiayrittäjälle kotimaan markkinatilanteessa on kysymys yrityksen jatkuvuudesta ja liiketoiminnan loppumisesta jopa lähikuukausien aikana. Kotimaisen metsäenergian osaamisen ja työpaikkojen katoaminen on erittäin huolestuttavaa. Alaa ei pian voi elvyttää, jos osaamista ja yrittäjiä ei enää löydy Suomesta.

Kirjoittaja Sini Saalasti, Saalastin hallituksen jäsen

Eucalyptus-puu, tuo makean pastillin ja suloisen löylytuoksun raaka-aine, on eteläisen selluntuotannon nopeakasvuinen lempilapsi. Sitä käytetään suurissa volyymeissä metsäteollisuuden tarpeisiin, joten sivuvirtamateriaalia, kuten kantoja, kuorta ja oksia, syntyy runsaasti. Se on myös leikkuuterien väliin paakkuuntuva villainen insinöörin painajainen ja biomassojen haketukseen erikoistuneen Saalastin lähihistorian tuskien taival.

Vuonna 2011 Saalasti sai tilauksen espanjalaiselta Alvarez Forestal -metsäyhtiöltä. Heidän uudelle voimalaitokselleen Pohjois-Espanjan Cantabriaan tarvittiin järeä biomassankäsittelyjärjestelmä tuottamaan vihreää sähköä omiin tarpeisiin sekä sähköverkkoon. Tähän asti kaikki oli Saalastin ydinosaamista. Tilauksessa oli kuitenkin yksi mutta: prosessoitava biomassa oli eucalyptuksen kuorta ja oksia. Kukaan ei ollut aiemmin käsitellyt kyseistä materiaalia Alvarez Forestalin tarvitsemilla volyymeillä.

Eucalyptus on materiaalina erittäin vaativa, ja varsinkin sen kuori on niin sanotusti maailmanlopun tavaraa. Kuori on hiekkaista, kuluttaa koneen osia ja sen ominaisuudet yksinkertaisesti vastustavat leikkaamista. Lisäksi eucalyptuksesta tulee helposti villaista, mikä ei ole haketetulle biomassalle toivottava ominaisuus.

Meillä ei mennyt Alvarez Forestalilla kaikki ihan niin kuin Strömsössä. Kunnioitimme materiaalin haastavuutta, mutta emme mitenkään osanneet huomioida kaikkea. Terät kuluivat hiekan takia moninkertaisella nopeudella, ja huoltoseisokkeja oli aivan liian usein. Prosessoitu kuori villaantui ja oli siksi erittäin hankala materiaali kuljettimille, varastoinnille ja polttamiseen.

Olimme erittäin haasteellisessa tilanteessa. Tyytymätön asiakas testasi kaikki markkinoilla olleet ratkaisut, kun me yritimme kuumeisesti optimoida laitettamme tulemaan toimeen eucalyptuksen kuoren kanssa. Välillä edistystä tuntui tapahtuvan, kunnes saimme jälleen voimalaitokselta kiukkuisen puhelun. Meillä on sanonta “vastaamme huutoon”, ja tähän huutoon vastaamisessa tehtiin pitkä työ.

Saalasti on bioenergiateknologian pioneeri, mikä tarkoittaa, että ratkomme usein sellaisia teknologisia haasteita, joita kukaan muu ei ole aiemmin kyennyt ratkaisemaan. Pioneerin rooli ei ole aina kaikista kiitollisin, koska yllätyksiä sattuu. Yllätyksiä kohdatessamme emme voi luovuttaa. Alvarez Forestalilla näimme asiakkaan kovan tarpeen, joten luotimme vuosikymmenten kerryttämään haketuksen ja murskauksen erikoisosaamiseemme.

Molempien yritysten onneksi Alvarez Forestalilla riitti kärsivällisyyttä ja Saalastilla sinnikkyyttä taistella hankalan materiaalin kanssa. Tottakai asiakas testasi ja tutki muitakin ratkaisuja yhteistyömme rinnalla mutta ruoho ei ollut vihreämpää aidan toisella puolen. Tiiviissä yhteistyössä Saalasti ja Alvarez Forestal saivat lopulta optimoitua Saalastin hakettimen prosessoimaan 2,5 metriä pitkiä kuori- ja oksapaaleja.

Alvarez Forestal päätyi lopulta tilaamaan Saalastilta vielä toisen samanlaisen biomassankäsittelyjärjestelmän, joka käynnistyi voimalaitoksella elokuun 2016 aikana. Saalastin historian haastavin projekti kääntyi arvokkaaksi ja tiiviiksi yhteistyösuhteeksi. Paras mahdollinen referenssiarvo saavutetaan, kun uuden kehittäminen onnistuu ja asiakas kokee ylpeyttä saavutetuista tuloksista.

Kirjoittaja Sini Saalasti, Saalastin hallituksen jäsen

Miksi suomalainen perheyritys on olemassa vielä 70 vuotta perustamisensa jälkeen? Saalastin pitkän iän salaisuuksia ovat intohimo teknologiaan, varhainen rohkea kansainvälistyminen ja nöyrä asenne työntekoon. Ratkaisevaa on kuitenkin ollut kyky reagoida asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

Saalastin asiakkaita ovat voimalaitokset ja sellutehtaat, jotka tuottavat puuperäisiin biomassoihin perutuen uusiutuvaa energiaa. Saalasti on saanut olla mukana auttamassa asiakkaitaan taistelemaan konkreettisesti ilmastonmuutosta vastaan jakamalla biomassojen prosessoinnin erikoisosaamistaan. Asiakkaamme muuttavat Saalastin toimittamilla laitteilla suorastaan hämmästyttävän suuren määrän kiinteää biomassaa voimalaitospolttoaineeksi. Tämä biomassa tuottaa asiakkaidemme bioenergialaitoksissa energiamäärän, joka vastaa yhteensä kymmenen keskikokoisen ydinreaktorin tai 18 keskikokoisen hiilivoimalan tehoa. Olemme konkreettisesti osa kestävän kehityksen energiaketjua. 

Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa ja heidän prosessiensa jatkuva parantaminen on Saalastille ensisijaista. Siten yritys on onnistunut luomaan kahdesti uuden de facto teollisuusstandardin. Ensimmäisellä kerralla yhtiön perustaja Tapio Saalasti keksi, miten kuorimojätteestä eli puun kuoresta saadaan kuivattua energiatehokkaasti polttoainetta sellutehtaiden käyttöön. Toisella kerralla yrityksessä kehitettiin käyttöpaikkamurskaus ja -haketinjärjestelmät, joiden energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset säästävät voimalaitoksilta ja sellutehtailta pitkän pennin. Saalastin laitokset ovat kestäviä myös koska ne kestävät pitkään. Vanhimmat ovat olleet noin 30 vuotta käytössä.

Entä miksi Saalasti kehittäisi teollisuuden prosesseja vielä 70 vuoden päästä? Saalasti ei halua olla vain paras maailmassa, vaan parasta maailmalle. Saalastille tämä tarkoittaa uusien uusiutuvan energian käyttötapojen keksimistä ja todella hyvää työpaikkaa. Yritys haluaa olla Suomen paras metalliteollisuuden työpaikka, koska uskoo työntekijöidensä ratkaisevan yrityksen menestyksen. Kestävää kasvua yritys tavoittelee sparrausverkosto Kasvuryhmän jäsenenä. Saalasti on täynnä kehittämisen energiaa. 

Saalastin tarina osoittaa, että pienet perheyritykset voivat olla maailmalle merkityksellisiä. Suomi on täynnä hienoja pk-yrityksiä, jotka tekevät paitsi kannattavaa liiketoimintaa, myös hyvää ympäröivälle yhteiskunnalle. Saalasti jatkaa 70-vuotista taivaltaan kohti seuraavia juhlavuosia ylpeänä tähän joukkoon kuulumisesta. Ja haluaa kehittää 70 vuotta kestäviä ratkaisuja.