Saalasti on LEAN-fani. Ja meillä pidetään viinistä ja juustosta. LEAN-ajattelun mukaan ne ovat ainoat asiat, jotka paranevat varastossa. Tähän mennessä on uskottu, että myös ranka paranee, kun se pinotaan varastoon kuivumaan noin vuodeksi. Nyt näyttää siltä, että LEAN-isät ovat olleet oikeassa myös rangan suhteen.
Mistä on kyse? Siitä, että vesi ei pala, mutta kun ranka poltetaan tuoreena ja siis kosteana korkeassa lämpötilassa, rankahakkeen vesi höyrystyy ja toimii lämmönsiirtokaasuna kulkiessaan palokaasujen mukana kattilan läpi. Höyry muuttuu sitten taas vedeksi kattilan savukaasupesurissa, mihin myös höyryn mukana kulkenut lämpö jää. Tuloksena on sata-asteista vettä, joka sopii erinomaisesti kaukolämmön tuotantoon. Kun rankaa ei kuivata, puun haihtuvat ainesosat jäävät hakkeeseen ja niiden lämpöarvo ei mene taivaan tuuliin. Kuivuessaan puu saattaa myös lahota ja menettää lisää energiasisällöstään. Tulipesässä höyry syrjäyttää turhaa ylimääräistä happea ja typpeä sekä tasaa ja optimoi palamisolosuhteita. Näin palamisprosessi on puhtaampi ja palamattomia hiilivetyjä ja häkää syntyy vähemmän kuin kuivaa puuta poltettaessa. Näin palaminen on myös tehokkaampaa.
Yllä kuvattu prosessi toimii sitä paremmin, mitä isompi polttolaitos on. Pienissä polttolaitoksissa, tai esimerkiksi kotona takassa, on vaikeaa saada aikaan tarpeeksi korkeaa palolämpötilaa. Lisäksi, jotta kostean hakkeen energiasisältö saadaan talteen, kattilan jälkeen ennen savupiippua savukaasut pitää puhdistaa sellaisessa pesurissa, jossa palokaasujen vesihöyry muutetaan vedeksi. Pienissä lämpölaitoksissa tällaisia ”kondensoreita” ei ole koskaan, koska sellainen maksaa liikaa suhteessa pieneen lämpölaitokseen.
Tästä päästään seuraavaan asiaan. Niin arvokasta materiaalia kuin puu, pitäisi polttaa vain mahdollisimman hyvällä palamishyötysuhteella ja puun energia pitää saada mahdollisimman hyvin hyötykäyttöön. Nämä toteutuvat parhaiten suurissa polttolaitoksissa ja kaukolämmössä tai sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa. Pelkässä sähkön tuotannossa polttoaineen energiasisällöstä menee yli puolet harakoille. Kaukolämmössä, tai kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa polttoaineen energiasta saadaan lähes kaikki talteen. Ja suurten kattiloiden polttohyötysuhde on parempi kuin pienten. Ja suuri kattila ei vaadi juuri enempää miehitystä kuin pieni. Kaukolämmön tulevaisuus ei ole Saalastin käsissä, mutta ihan hassulta ei Saalastista tuntuisi suosia kaukolämpöä ja etenkin sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, sillä talvella, kun lämmön tarve on suurimmillaan, tarvitaan myös paljon sähköä lämpöpumppuihin ja erilaisiin sähkölämmityskohteisiin kodeista ja vapaa-ajan asunnoista vesiputkien sulanapitokaapeleihin.
Vaikka tulipesä kotona on kiva tunnelmanluoja, niin puun energiakäytössä suuri on kaunista. Ja kestävää. Tämä koskee koko energiaketjua kannolta kattilaan ja kaukolämpöverkkoon. Parhaimmillaan puu vielä haketetaan laitoksen itse tuottamalla sähköllä. Tällöin ei tarvita dieselöljyä edes haketukseen ja energiaketjun kyky korvata fossiilisia polttoaineita ja taistella ilmastonmuutosta vastaan maksimoituu. Ei varmaan yllätä ketään, että Saalastin tuottama teknologia perustuu juuri omatuotantosähkön käyttöön.
Suomen metsissä on iso harvennusvaje, ja siksi harvennuksessa syntyvää rankaa riittää. Metsää kannattaa hyödyntää niin, että metsän kasvu on vahvaa, hakkuujätteet ja harvennuspuu hyödynnetään energiana ja puun kokonaismäärä Suomessa ei pienene. Tällöin toiminta on kestävää. Ja näinhän me Suomessa toimimme, itse asiassa puun kokonaismäärä Suomessa tällä hetkellä jopa kasvaa.
PS Toisin kuin ranka, kanto ei kasalla paljoa lahoa ja lisäksi kanto kuivuu niin kuivaksi, että melkein ruudin lailla palavaa kantohaketta voidaan käyttää nostamaan tulipesän lämpötilaa ja parantamaan palamista, jos pääpolttoaine on päässyt varsinaisesti kastumaan. Mutta kannoista lisää tuonnempana.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/uskomukset-päälaelleen-tuore-puu-palaa-kuivaa-paremmin-1.173368
¢